Flatenbergin metallinsulattimo

Flatenbergin metallinsulattimoalue, noin kolme kilometriä etelään Smedjebackenin keskustasta, on paikka, jolla on pitkä ja rikas historia.

Flatenbergin sulattimoalue, noin kolme kilometriä etelään Smedjebackenin keskustasta, on paikka, jolla on pitkä ja rikas historia. Alueella on niin kutsuttu vuorimiehen metallinsulattimo (bergsmanshyttan) vuodelta 1865, jossa on säilytetty muun muassa kaksi suurta uunia; masuuni ja pasutusuuni. Täällä vuorimiesten malmista valmistettuiin harkkorautaa. Sulattimoa käyttivät ja sen omistivat kylän vuorimiehet aina 1800-luvulle. Rautaa tehtiin sekä omaan käyttöön että kuljetettavaksi muualle maahan ja maailmalle.
Raudan valmistus paikkakunnalla alkoi pienessä mittakaavassa 1500- ja 1600-luvulla laajenevassa tahdissa ja modernisoituna aina vuoteen 1918, jolloin puuhiilellä lämmitetyt masuunit kävivät vanhanaikaisiksi ja niiden käyttö lopetettiin. Tänään raudan tuotanto jatkuu edelleen Smedjebackenissa suuremmassa mittakaavassa ja muilla menetelmillä.
Sulattimon yhteydessä on myös säilynyt malmimäki, jossa vuorimiehet säilyttivät kaivoksista tulevaa rautamalmia, suuri kuonakasa sekä mahtavat kuonahakkeesta tehdyt pilarit, jotka ovat runkona suuressa, vanhassa, muuten puusta rakennetussa hiilirakennuksessa. Flatenbergin sulattimo kuuluu Bergslagenin ekomuseoon.

Sulattimoalueen historia

Flatenbergin vanhin sulattimo rakennettiin jo 1500-luvulla. Se sijaitsi silloin, kuten nytkin Flatenbergin puron varressa ja sen käytöstä vastasivat kylässä asuvat vuorimiehet. Vuorimiehet omistivat osuuksia sulattimosta. Nämä osuudet ratkaisivat, kuinka paljon kukin vuorimies sai sitten valmistaa rautaa. Valtio säänteli vuorostaan kokonaistuotantoa Vuorikollegio viranomaisen avulla, joka laati niin kutsuttuja erioikeuksia (tietyn lainen lupa) henkilöille, jotka saivat tiettynä aikana rakentaa sulattimoita ja vasaroita. Bergslagenin rauta oli hyvin kysyttyä.
1600-luvulla käynnistyi myös vienti ja 1700-luvulla rauta oli Ruotsin suurin vientiartikkeli. Flatenbergin sulattimosta tuleva rauta lastattiin kuormiksi ja punnittiin sitten rautavaa´alla Wikissä, noin 30 kilometriä Smedjebackenista etelään. Sieltä se kuljetettiin talvisaikaan jäätyneitä järviä pitkin Tukholmaan ja sieltä edelleen Eurooppaan.
Strömsholmin kanavan valmistuttua vuonna 1795 rautaa kuljetettiin sen sijaan Barken-järveltä uutta kanavaa pitkin purjealuksilla (nk. "Smebackare") Tukholmaan. Myöhemmin rauta kuljetettiin hinaajan vetämillä proomuilla. Täältä tuleva rauta oli tunnettua korkeasta laadustaan.

Flatenbergin kylä

Kaunis sulattimo sijaitsee luonnonkauniissa Flatenbergin kylässä, jossa on edelleen jäljellä useita suuria vuorimiesten tiloja. Tiettyihin rakennuksiin on tosin tehty muutoksia, mutta sulattimon tiehaarassa sijaitsevan Jan-Ersgårdenin vanhahtava ulkoasu on entisellään ympärille rakennettuine asuntopihoineen, luhtiaittoineen ja aittoineen. Tila antaa yhdessä puron varressa olevine pesutupineen fyysisen aavistuksen siitä, kuinka Flatenbergissä elettiin menneinä aikoina. Mutta kuinka vanha nykyinen sulattimo on oikeastaan?

Sulattimo

Itse masuuni rakennettiin vuonna 1865 ja siihen kuuluivat kaikki sen ajan uutuudet. Pasutusuuni, josta on vain piippu jäljellä, on hieman aikaisemmalta ajalta. Se rakennettiin vuosina 1857–58. Siihen aikaan laitosta oli modernisoitu ja jopa 3000 tonnia rautaa pystyttiin valmistamaan, mitä voidaan verrata aikaisempaan sulattimoon, jonka vuosituotanto oli 20–30 tonnia. Ympärillä oli rautavarastoja, pasutuskojuja, malmikojuja ja hiilivarasto. Tänään on jäljellä pieni työkalupaja, mutta kaikki muut rakennukset on purettu. Flatenbergin sulattimo oli käytössä vuoteen 1918. Viimeisten vuosien aikana sen omistaja oli Axel Axelson Johnson.
Sulattimon lisäksi paikalla oli myös vasarapaja. Sillä oli nk. erioikeus vuodelta 1616 ja se lopetettiin vuonna 1857, suunnilleen samaan aikaan kun erioikeusjärjestelmä lopetettiin. Purossa, noin 25 m sulattimosta etelään, näkyy jäännöksiä vasarapajan yhteydessä olleesta padosta.

Nähtävyys ja pidetty retkeilykohde

Tänään Flatenbergin sulattimo on suosittu retkeilykohde. Sulattimoon pääsee vain opastetulle käynnille, mutta senn ympäristössä on vaellusreitti "Blickpunkten", jota pitkin voi itse vaeltaa. Sen varrella on noin 20 valokuvaa, jotka on ottanut vuoden 1925 vaiheilla kirjailija ja kotiseudun tutkija Karl-Erik Forsslund. Kierrettyäsi Blickpunktenin vaellusreitin olet myös saanut hyvän käsityksen siitä, miltä täällä näytti aikoinaan ja miten rautaa valmistettiin 1800-luvun toisella puoliskolla.

Tee retki Flatenbergiin kesällä. Ota mukaan kahvikori, istu ruohikolle hetkeksi ja ajattele, että täältä Bergslagenista Ruotsin hyvinvointi sai kerran alkunsa. Rauta oli yksinkertaisesti Bergslagenin kultaa.