Vaellukset

Smedjebacken tarjoaa joukon vaellusmahdollisuuksia. Luontoamme ajatellen jokainen voi suunnitella oman vaelluksensa, päiväretken kahvikorin kera tai erämaaretken teltassa yöpymisineen.

Jätturn

Jätturn on luonnonreservaatti, jossa voi vaeltaa luolalle, jonne voi soutaa veneellä kesäkauden aikana. Se on hauska käyntikohde koko perheelle.
Käy luolassa, miilumajassa, grillaa ja souda ruuhella. Jätturn on hauska käyntikohde koko perheelle!
Vaellus Jätturniin tapahtuu mahtavien metsien, kallioiden, niittyjen ja kauniiden järvien kautta kulkevaa reittiä. Jätturn-järven etelärannalla on suuri luola, joka on syntynyt kalkkikiven rapautumisen tuloksena. Luolan seinille on piirretty nimikirjaimia, joista vanhimmat ovat 1600-luvulta. Jätturnin luola on yksi maamme vanhimmista luonnonnähtävyyksistä.
Jätturnissa on myös miilumaja, tulisija sekä pöytiä ja penkkejä, joilla on mukava syödä eväitä. Täältä lähtee pitkospuilla varustettu polku järven ympäri. Se on mukava reilun kilometrin pituinen lenkki. Järvessä on vene, jota kaikki saavat lainata ja jolla voi soutaa luolaan. Muistakaa kuitenkin noudattaa varovaisuutta ja ottakaa mukaan pelastusliivinne ja kiinnittäkää vene kunnolla kiinni retken jälkeen.
Reservaatissa on kulttuurijäänteitä kahdesta torpasta, Jätturnvallen ja Lilla Bråfallet. Pohjoisimpana on Bråfallsstenen -kivi, joka on migmatiittia ja jonka kivirakenteessa on selkeät poimuilevat nauhat.
Reservaatin pysäköintialue on Tunsan-järven lähellä, Bråfallsvägenillä, viitoitus tieltä 635 Smedjebackenin ja Borlängen välillä.

Milslingan

Milslingan on 10,5 kilometrin pituinen vaellusreitti Smedjebackenin taajamassa ja sen ympärillä.
Vaellusreitti alkaa satamasta ja kulkee pitkin Kolbäcksån -jokea Mekeniin, Kolbäcksån -joen yli Söppenmyrenin luonnonreservaattiin ja edelleen Väderbackenin ohi Morgårdshammariin, Eriksbergin ja Hökarängenin. Edelleen Vinsbon asuntoalueelle, jossa reitti kulkee valaistua kuntorataa Smedjebackeniin ja edelleen Herosvalleniin, Prästabadetin ohi ja pitkin Barkenin rantaa takaisin satamaan.
Voit lähteä reitille mistä tahansa koko Smedjebackenissa ja suuri osa reitistä (poikkeuksena valaistu kuntorata) on sopeutettu liikuntarajoitteisille.
Sopivia lähtö- ja paluupaikkoja ovat sataman pysäköintipaikka, Söppenmyren, Herosvallen ja Prästabadet.

Romboleden

Pyhiinvaellusreitti aina 1000-luvulta saakka ja Ruotsin pisin pyhiinvaellusreitti ja täten ainutlaatuinen. Vaellus tarjoaa elämyksiä sekä keholle että sielulle.
Romboledeniä hoitavat Västeråsin hiippakunta ja reitin varrella olevat seurakunnat. Reitti alkaa Köpingistä, Mälarin laaksosta, josta se kulkee läpi Västmanlandin, Taalainmaan ja Härjedalenin ja edelleen Norjan Nidarosdomeniin ja Pyhän Olavin haudalle Trondheimiin.
Smedjebackenin kunnassa on vaellusetappeja, jotka sopivat yhden päivän vaellukseen Malingsbosta etelässä Harnäsiin pohjoisessa.
Osareitti Etappi 1: Hedströmmen/Rågåstjärn Malingsbossa - Söderbärken kirkko (n. 27 km)
Osareitti Etappi 2: Söderbärken kirkko - Norrbärken kirkko (n. 15 km)
Osareitti Etappi 3: Norrbärken kirkko - Harnäs (n. 18 km)
Rombon reitti tarjoaa ainutlaatuisia luonto- ja kulttuurielämyksiä, se kulkee Malingsbon kirkon, Söderbärken kiekon ja Norrbärken kirkon ohitse, jotka ovat erinomaisia lähtöpaikkoja reitille.

Schisshyttanin vaelluseitti

Neljän kilometrin pituinen vaellusreitti metsässä seurailee vanhaa 1700-luvulta peräisin olevaa rautateollisuusaluetta.
Schisshyttanin vaellusreitti on 4 km pituinen ja viitoitettu. Reitti seurailee Schisshyttenin puroa ja matkalla on jäännöksiä seudun raudankäsittelystä 1600-luvun puolivälistä, jolloin ensimmäinen masuuni rakennettiin, vuoteen 1922, jolloin viimeinen sulattimo suljettiin.
Schisshyttan oli 1700-luvun toisella puoliskolla tieteellinen keskus. Sven Rinman – ”ruotsalaisen metallurgian isä” – rakensi tänne laboratorion ja koemasuunin, jossa hän tutki ja kehitteli rautamalmin valmistuksen metallurgiaa ja tekniikkaa. Teräksen valmistus Schisshyttanissa jatkui vuoteen 1874. Tänään tästä teollisesta aikakaudesta jäljellä ovat vain rauniot. Mielenkiintoiset ja jännittävät jäännökset pajoista, pienistä rautatehtaista, työläisten asunnoista, padoista ja masuuneista kohtaavat vaeltajaa.
Schissen-järven rannalla sijaitsee Schisshyttanin kartano, hyvin säilynyt kartanorakennus, jonka perinteet ulottuvat 1700-luvulle. Valkoisten julkisivujen takana on kuonasta tehdyt muurit. Kartanon omistaa tänään yritys ja sitä käytetään edustustarkoituksiin. Vaellusreitillä on myös nykyaikainen kaivos, Lustigkulla, jossa on jäljellä teräsrakenteinen laveri. Kaivoksella on mahtava sijainti ja kaunis näköala laverin askeltasolta.

Sméleden

Sméleden on 57 km pituinen vaellusreitti, joka alkaa Björsjöstä ja jatkuu koilliseen kunnan läpi Jätturniin ja Tunsan-järvelle. Reitti kulkee Morgårdshammarin läpi ja sen voi hyvin jakaa osamatkoihin/etappeihin ja reitin varrella on hienoja taukopaikkoja.

Reitin kuvaus Björsjöstä Jätturniin ja Tunsan-järvelle:

Sméleden alkaa Malingsbo-Kloten reitin yhteydestä Björsjönin keskustasta ja se kulkee kylän läpi leivintuvalle. Lyhyen vaelluksen jälkeen päästään Dammsjön -järvelle, missä on hieno uimapaikka ja taukomahdollisuudet.
Heti Dammsjön-järven jälkeen reitti ylittää maantien ja kääntyy vasemmalle metsien läpi kauniiseen Göbergetiin. Göbergetissä on vanha paja vuodelta 1884 ja hienot näköalat Morgårdshammarin ja Smedjebackenin suuntaan.

Göbergetistä reitti kulkee edelleen alas kohti Morgårdshammaria ja ohittaa Rävbergsbron -sillan, valtatie 66:en, ja jatkuu edelleen kohti Munkbota. Vaellus jatkuu Nybergsbanaa (vanha malmirata Kolvikeniin) pitkin ohi Näsin tilan Enfastbohon. Täältä voi tehdä 1,5 km poikkeaman Flogbergetin vierailukaivokseen, joka on suosittu käyntikohde.

Sméleden jatkuu sitten Plogsbovägeniä (yksi kunnan vanhimmista teistä) pitkin Silfhyttaniin ja Väster Silfbergin kaivoksille, 4 km pituinen malmialue, joka alkaa Stollbergin valtavista, avoimista ja syvistä kaivoiskuiluista. Täältä vaellus jatkuu historiallisella maalla ohi Dammbergin kaivoksen ja Lustigkullan kaivoksen Schisshyttaniin. Schisshyttanissa on hieno kartano ja siihen liittyvä vaellusreitti, Schisshytteleden.

Reitti jatkuu sitten Kungsvägenin jälkeen Jätturnin luonnonreservaatin kautta. Jätturnissa on miilumaja, jossa voi yöpyä ja veneellä pääsee (kesäaikaan) järven yli sen eteläpuolelle, jossa voi käydä kalkkikiven rapautumisen tuloksena syntyneessä luolassa. Luolan seinämissä on piirroksia, joista vanhimmat ovat 1600-luvulta. Alueella on jäänteitä asutuksesta aina 1600-luvun puolivälistä alkaen.

Jätturnin luonnonreservaatin jälkeen reitti jatkuu Smedjebackenin kunnasta Tunsan-järven ja Stora Bråfallin jälkeen Säterin kuntaan.
Tietysti halutessanne voitte hyvin vaeltaa päin vastoin Tunsan-järven ja Jätturnin kautta Björsjöniin!
Lisätietoja reitistä on Smedjebackenin kunnan Luontokartassa/Naturkartan

Malingsbo - Klotenin reitti

Vaellusreitti on Malingsbo-Klotenin ekopuistoalueella, jossa on suuria metsiä, järviä lampia ja jokia.
Vaellusreitti kulkee läpi Malingsbo-Klotenin ekopuiston, jossa on suuria metsiä, järviä lampia ja jokia. Reitti kulkee Malingsbon, Björsjön, Nyforsin ja Klotenin kylien ohitse ja seurailee osittain Malingsbo-Kloten reittiä, muita reittejä, Eurooppa reittiä ja Bruksleden -reittiä. Vaelluksensa voi aloittaa mistä tahansa kohtaa reittiä. Sopiva aloituspaikka on kuitenkin jokin yllä mainituista kylistä, joissa on pysäköintimahdollisuudet. Reitin varrella on hienoja taukopaikkoja ja yöpymismahdollisuuksia, jotta vaelluksen voi jakaa etappeihin. Yöpyä voi teltassa, laavussa, taukotuvassa, tai vaikkapa leirintäalueella, retkeilymajassa, mökkikylässä tai kartanossa?
Lisätietoja reitistä on Smedjebackenin kunnan Luontokartassa/Naturkartan